Suomen Geriatrit ry

Ylilääkäri Minna Löppönen Vuoden Geriatriksi 2026

Valtakunnalliset XXII Geriatripäivät järjestettiin Oulussa 5.-6.2.2026. Torstain iltajuhlassa 5.2. julkistettiin Suomen Geriatrit ry:n valitsema Vuoden Geriatri 2026. Tänä vuonna kunnianosoituksen sai Turun terveyskeskuksen ikääntyneiden lääkäripalveluiden ylilääkäri Minna Löppönen.

Ylilääkäri Minna Löppönen on syntynyt Turussa, mutta viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Pohjois-Karjalassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Kontiolahden lukiosta v. 1983. Kirjoitusten jälkeen on Löppösen urapolku ollut vaiherikas. Hän aloitti hammaslääketieteen opinnot Kuopion yliopistossa, mutta vaihtoi myöhemmin opintonsa lääketieteeseen ja Turun yliopistoon. Lääkäriksi hän valmistui v. 1991 keskelle Suomen lähihistorian pahinta lamaa. Kun kokeneitakin lääkäreitä tuolloin lomautettiin, oli vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeaa. Löppönen ilmoittautui Turun yliopistoon iltakurssille, jossa heräsi kiinnostus epidemiologiaan. Esikuvakseen hän nimeää Pohjois-Karjala-projektin, ja sen johtavan tutkijan Pekka Puskan. 

Minna Löppösen kliininen työ keskittyi perusterveydenhuoltoon. Lama-Suomessa oli aluksi tarjolla vain lyhyitä viransijaisuuksia, joten työmatkat olivat välillä pitkiä. Löppönen ehti tutustua kymmeniin terveyskeskuksiin Hangosta Posiolle, ja työmatkoilla oli usein mukana myös pian valmistumisen jälkeen syntynyt esikoinen.

Epidemiologiakaan ei unohtunut ja v. 1998 Löppönen hakeutui kenttätutkijaksi professori Sirkka-Liisa Kivelän johtamaan Liedon iäkkäät -tutkimusprojektiin. Hänen tehtävänään oli toisena kenttätutkijana kerätä yli 1200 eläkeikäisen lietolaisen yksityiskohtaiset terveystiedot, ja samalla tuli kerätyksi myös ymmärrys iäkkään väestönosan terveydestä, tottumuksista, kansansairauksista ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä.

 Minna Löppönen työskenteli Liedossa Härkätien terveyskeskusvuodeoston lääkärinä 15 vuoden ajan, valmistuen samalla yleislääketieteen erikoislääkäriksi v. 2001. Samoihin vuosiin mahtui myös väitöskirjan “Dementiaa sairastavat iäkkäät perusterveydenhuollossa” puolustaminen, ja lääketieteen tohtorin tutkinto v. 2006 Turun yliopistossa. Kun sekä päivätyö että tutkimustyö olivat geriatrian erikoisalan ytimessä, Löppönen täydensi koulutustaan vielä geriatrin erikoislääkärin tutkinnolla v. 2011.

Kahden spesialiteetin erikoislääkärinä ja geriatrian alan kliinisenä tutkijana Minna Löppönen on ollut käynnistämässä mm. itselleen rakkaaksi tullutta Härkätien terveyskeskuksen muistipoliklinikkatoimintaa. Hän on sitoutunut vahvasti perusterveydenhuollon kehittämiseen ja kokee suurta surua katsoessaan jo vuosia jatkunutta perusterveydenhuollon vanhustyön aliresursointia. Omaa asiantuntemustaan hän on jakanut luennoimalla uusille erikoistuville lääkäreille, kouluttamalla perusterveydenhuollon eri ammattiryhmiä, kirjoittamalla oppikirjoja ja tuomalla perusterveydenhuollon näkökulmaa kansallisiin hoitosuosituksiin.

 Minna Löppösen monipuolinen tutkimustyö jatkuu edelleen. Hän on julkaissut kotimaisissa ja kansainvälisissä lääketieteen julkaisusarjoissa yhteensä n. 35 tutkimus- tai katsausartikkelia. Niiden aihepiiri on poikkeuksellisen laaja. Kansansairaudet, kuten verenpainetauti, sepelvaltimotauti, diabetes, munuaisten vajaatoiminta, muistisairaudet ja gerastenia ovat edelleen Minna Löppösen, Vuoden Geriatrin 2026, kiinnostuksen kohteita.

 Minna Löppönen toimii nykyisin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Turun sote-keskuksen Ikääntyneiden lääkäripalveluiden ylilääkärinä. Hänen perheeseensä kuulu mies ja kaksi aikuista lasta. Iloa hänen elämäänsä tuovat kukat, taide ja villakoira.

Suomen Geriatrit ry ottaa kantaa muistisairaiden hyvän hoidon puolesta

Muistisairaudet ovat yksi aikamme merkittävimmistä kansanterveydellisistä, inhimillisistä ja taloudellisista haasteista. Muistisairaat ihmiset muodostavat ikäihmisten palveluiden suurimman ja vaativimman asiakasryhmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI-tietokannan mukaan noin 75 % kotihoidon asiakkaista ja jopa 96 % ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista kärsii muistitoimintojen häiriöstä. Muistisairaudet vaikuttavat syvästi sairastuneen toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä muodostavat palvelujärjestelmälle merkittävän ja pitkäaikaisen haasteen, joka edellyttää hyvin yhteensovitettuja, ennakoivia ja vaikuttavia palveluratkaisuja sekä moniammatillista osaamista.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että raskaiden ja kalliiden palveluiden käyttöä voidaan vähentää toimivilla peruspalveluilla, varhaisella diagnostiikalla ja hoidon hyvällä koordinoinnilla. Kallein muistipotilas on diagnosoimaton muistipotilas. Kun muistisairaus tunnistetaan ajoissa, voidaan hoitoa, tukea ja palveluita kohdentaa oikein ja hillitä sekä inhimillistä kärsimystä että kustannusten kasvua. Kaikissa kotimaisissa ja kansainvälisissä muistisairauksien hoitosuosituksissa suositellaan, että muistisairaalle nimetään hoitoa koordinoiva yhteyshenkilö, kuten muistikoordinaattori. Kotona asumista tulee tukea vahvasti, mutta samalla on varmistettava, että hoiva ja hoito ovat riittäviä ja oikea-aikaisia.

Suomen väestö vanhenee nopeasti ja muistisairaiden määrä kasvaa lähivuosikymmeninä merkittävästi. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa uudistetaan poikkeuksellisen nopeassa tahdissa. Hyvinvointialueet toimivat tiukentuvien taloudellisten reunaehtojen alla, ja tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa myös vakava osaajapula. Näissä muutoksissa on olemassa todellinen riski, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät ilman tarvitsemaansa tukea. Muistisairailla ihmisillä on rajallinen kyky oppia uusia toimintamalleja, löytää muuttuvia palveluja ja asioida digitaalisissa järjestelmissä. Juuri siksi muistisairaiden hyvät peruspalvelut ja hoidon selkeä koordinointi ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan.

Hyvinvointialueilla on viime vuosina tehty mittavia talouden sopeutustoimia. Palvelujärjestelmää on painotettu entistä vahvemmin kotiin annettaviin palveluihin, samalla kun ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on laskenut. Uusia palvelumuotoja ja teknologiaa on kehitteillä. Muutos on tulevaisuuden kannalta välttämätön, mutta sen toteutus on ollut liian nopeaa, eikä sen vaikutuksia muistisairaiden asiakkaiden hyvinvointiin, turvallisuuteen ja koko palvelujärjestelmän toimivuuteen ole seurattu riittävästi. Jos muistisairaat ihmiset siirtyvät hoivan piiristä asumaan päivystyksiin tai sairaaloihin tai käyttävät epätarkoituksenmukaisia palveluita saamatta todellista apua, ei kyse ole säästöstä vaan järjestelmän epäonnistumisesta – inhimillisesti ja taloudellisesti.

Nyt on aika pysähtyä ja tehdä sopeutuksien rinnalla näyttöön perustuvia, strategisia panostuksia muistisairaiden hoitoon. Hyvä ja oikea-aikainen hoito on myös edullisin tapa turvata muistisairaille välttämättömät palvelut ja samalla koko palvelujärjestelmän kestävyys. Lyhytnäköiset päätökset, kuten muistikoordinaattoritoiminnan lakkauttaminen, heikentävät hoidon jatkuvuutta, aiheuttavat häiriökysyntää ja johtavat väistämättä moninkertaisiin kustannuksiin myöhemmin raskaampien palveluiden tarpeen kasvaessa. Tämän päivän huono säästöpäätös on huomisen kuluerä.

Suomen Geriatrit ry vetoaa päättäjiä tekemään kestäviä ratkaisuja muistisairaiden palveluiden suhteen. On erityisen tärkeää seurata tiedolla johtamisen mittareilla muutosten todellisia vaikutuksia hyvinvointialueilla, sekä tehdä korjausliikkeitä, mikäli vaikutukset eivät ole toivottuja. Muistisairaiden ihmisten hoidon laatu on mittari sille, miten inhimillinen, kestävä ja vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuoltomme on – nyt ja tulevaisuudessa.

 Muistisairaiden hyvä hoidon puolesta

Oulussa 13.1.2026

Suomen Geriatrit ry, hallitus

Lisätietoja antaa tarvittaessa:

Puheenjohtaja Jouko Laurila

jouko.laurila@oulu.fi, 0503438471

Elina Heikkinen

elina.heikkinen@pohde.fi, 0401841644

Hei kaikki,

Geriatripäivät 2026 järjestetään Oulussa 5.-6.2.2026. viimeistä fiilausta vaille valmis ohjelma löytyy täältä:   lmoittautumislinkki avataan 18.12.2026. Seuraa postiasi ja ilmoittaudu mukaan!

Geriatripäivien yhteydessä järjestetään myös yhdistyksen vuosikokous. Samalla yhdistyksen hallitusvastuu siirtyy Oulusta Turkuun, joten helmikuun jälkeen saakin odotella kauan, ennen kuin seuraavan kerran päästään geriatripäiville revontulien alle Ouluun.

Last call: Vielä kahden viikon ajan voit vinkata hallitukselle hyvinvointialueellasi käyttöön otetun, hyvää tulosta tuottavan, aikaa tai kustannuksia säästävän, mieltä virkistävän tai iäkkäiden potilaittesi arvostaman innovaation. Parhaat pääsevät geriatripäivillä framille ja kaikkein paras palkitaan! Lyhyt kuvaus innovaatiosta osoitteeseen info@suomengeriatrit.fi

Samalla myös muistutus Societas Gerontologica Fennican vuosikokoussymposiumista Helsingissä 21.3.2025 http://www.sgf.yhdistysavain,fi ja Gerontologia 2026 -kongressista Kuopiossa 10.-12.6.2026 https://gerontologia2026.fi.  Abstraktihaku Kuopioon on käynnissä 1.12.2025-13.1.2026, ja tarkemmat ohjeet siitä löytyvät kongressin sivuilta https//gerontologia2026.fi/abstraktit .

Hyvää joulun aikaa kaikille SG:n jäsenille!

GERIATRIAAN ERIKOISTUVIEN KOULUTUSPÄIVÄT

Geriatriaan erikoistuvien päivät 2026 tulevat olemaan marraskuun puolivälin tienoilla. Tarkennamme päivämääriä kevään aikana!

Tärkeää tietoa SG:n jäsenmaksuista:

Kaikille yhdistyksen jäsenille – poislukien kunniajäsenet ja maksuvapautusta hakeneet eläkkeellä olevat jäsenet – on lähetetty ainakin yksi jäsenmaksulasku jäsenrekisteriin kirjattuun email-osoitteeseen. Mikäli osoite on ollut väärä ja viesti palautunut, on tavoittelua jatkettu postiosoitteella, puhelinnumerolla, Messengerillä, googlaamalla ja jopa arvaamalla. Täysin tavoittamattomien jäsenten määrä onneksi pienenee koko ajan.

Maksa heti

Hallituksen harras toive on, että jos/kun olet saanut laskun 40 EUR (joko emailina tai postiosoitteeseen), niin maksa se heti. Uusintalaskujen lähettäminen on työlästä eikä se myöskään ole ilmaista. - ja saattaa mennä toistuvasti postiosoitteeseen, jota ei kukaan ole enää vuosiin käyttänyt. Lisäksi laskun maksaminen antaa yhdistykselle arvokkaan tiedon siitä, että viesti on tullut perille. Ja samalla myös yhdistyksen jäsenyyskin jatkuu.

Jos jäsenmaksua ei ole tullut

Ilmeinen syy puuttuvaan jäsenmaksulaskuun on yhdistyksen jäsenrekisteristä uupuva tai toimimaton email-osoite (sekä puuttuva tai vanhentunut postiosoite). SG:n kotisivujen käyttäjätunnuksena toimii ainoastaan email-osoite, joten jos laskua ole tullut lainkaan tai se on tullut ainoastaan postiosoitteeseen, niin ilmoita toimiva email-osoitteesi saman tien info@suomengeriatrit.fi, jolloin vaihdamme sen uudeksi käyttäjätunnukseksi. Tämän jälkeen voit itsekin päivittää loput yhteystietosi kotisivuillamme www.suomengeriatrit.fi 

Suosittelemme lämpimästi kaikkia muitakin harkitsemaan oman työ-email -osoitteen vaihtamista privaatti-email-osoitteeseen, sillä työpaikan tai organisaation vaihtuessa jää email-osoitteen vaihto SG:n sivuille helposti tekemättä, ja silloin yhteys Suomen Geriatreihin katkeaa. Tällaisen vaihdon voit siis tehdä itse vaikka heti.

Suomen Geriatrit Facebookissa

Vuoden Geriatri 2025 paljastettiin Oulun Geriatripäivien iltajuhlassa 6.2.2025

Suomen Geriatrit ry ottaa kantaa kuoleman toteamisen käytäntöihin